sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Kuinkas sitten kävikään?


Kilpailu oli ja meni - kyseessähän oli Islannin NCC (Nordic Cosplay Championship)-karsinnat. Yllä kuva hahmosta, jolla kilpailin.


Ja tässä asu, jonka tein. On tuossa pari kuukautta kirjailua! :D

Ensi kesänä edustan sitten Islantia Ruotsissa, NCC-finaalissa. Oho.


keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Möö ja Pöö.

Dentist by mym at Flickr.com.
Ja taas. Hampaissa reikiä.

Islanti ei ole ainoastaan unelmamaa. Epäkohtia löytyy nopeasti, esimerkiksi julkisen liikenteen kalliit hinnat ja olemattomat reittivalikoimat (mies kävi edellisessä työpaikassa autolla, koska julkisen eli bussin käyttäminen ei ole mielekästä jos matka-aika samalla tuplautuu), mekastavat lapset (jos luulit suomalaislapsia kovaäänisiksi et ole koskaan joutunut istumaan islantilaisen päiväkotiryhmän keskellä bussissa), terveyskeskuksen ajanvarauksen englanninkielen osaamattomuus (toivottavasti osaat siis varata ajan islanniksi) ja julkisen hammashuollon puuttuminen. Yksityinen on kallis paukku, varsinkin jos on niin epäonninen että reikiä on monta ja hoidot suoritettava useammalla käyntikerralla. Hammaslääkärikammoisena mieluusti en tietenkään menisi sitä ensimmäistäkään kertaa, mutta luulen tilanteen sillä ei-ainakaan-paranevan.

Onni onnettomuudessa on Trausti eli hammaslääkäri, jolla olen tähän mennessä käynyt. Trausti on mukava ja leppoisa setä, jututtaa potilasta silloin kun tämän suu EI ole täynnä kaikenmaailman vempeleitä ja osaa todella satunnaisia sanoja suomea paksulla islantilaisaksentilla. Tämä on yllättävän rauhoittavaa - kammostani katkeaa pahin terä kun hammaslääkäri ilmoittaa suussa olevan "reikjia". Minun logiikallani karies on paljon vakavampi ja vahingollisempi terveydentila kuin reikja, joten reikjien paikkaaminen ei siis ole myöskään yhtä kamala toimenpide.

Puudutus oli tehokas - kuva 2 tuntia käynnin jälkeen. :D
Ensitapaamisemme oli melko ikimuistoinen, minulle ainakin. Snorri oli suositellut Traustia, joten varasin ajan ja tuolissa istuessani ensitöikseni yritin soperrella varovaista tunnustusta hammaslääkärikammostani. Trausti nyökkäili hetken ja vastasi sitten: "Uhksi kaksi kolle nilja. I've never been to Finland, only Norway." Minusta tuli vakiasiakas.

Eilen saatiin paikattua vasen puoli, oikea odottaa ensi maanantaihin. Se onkin kiva pikku lisä kilpailujännitykseen: olen nyt toista kuukautta valmistautunut käsinkirjailemalla hervottomia määriä kangasta ja tänäänkin on samaa luvassa, mutta enemmän itse hippaloista sitten kisapaikalta myöhemin! Siihen mennessä yritän saada purukaluston huollettua niin kehtaa sitten hymyilläkin.

tiistai 16. joulukuuta 2014

Luntaa tulvillaaan on raikas talvisäää...



Reykjavíkissa myrskyää, taas. Yhden päivän aikana on tullut lunta jo niin paljon, että kaikki tiet pääkaupunkiin on suljettu ja bussit kulkevat enää osassa kaupunkia. Meidän kotikatumme on niin lumessa, että täältä ei ole enää jeepittä asiaa ulos. Minä suhtaudun luonnollisesti asiaan suurella huolestuneisuudella ja yhyy yhyy jääkö multa kuoroharkat välistä, mies taas istuu tyytyväisenä tietokoneellaan nauttien vapaapäivästä. Niinp, vapaapäivästä, miehen työpaikalta lähetettiin kaikki kotiin huonon sään takia.



Ihan hyvä, että lähetettiin. Ehti perille vielä silloin kun henkilöautolla pystyi jotenkuten jyräämään kadun päähän, vaikka ilmeisesti vauhtia oli jouduttu ottamaan pari kertaa.



Lumitilanne tunti sitten: kinttumittari.


Parveke on kadonnut...


Kellariasumisessa on puolensa ja puolensa. Pitäisiköhän käydä luomassa lumet ikkunasta? :D



tiistai 2. joulukuuta 2014

Hyvästi Oslonpuu!

Kuusi vuodelta 2013. Kuva otettu mahdollisimman imartelevasta kuvakulmasta.
Myrsky oli ja meni. Tuhoja korjataan parastaikaa, joista yksi sattui olemaan Reykjavíkin keskustan norjalainen joulukuusi eli Oslóartré, Oslonpuu.

Ai miksi norjalainen? No koska Islannissa on puita vähänlaisesti. Oslo lähettää joka vuosi ystävällisyydeneleenä joulukuusen, joka pystytetään Reykjavíkiin eduskuntatalon eteen ja sen valot sytytetään joulukuun ensimmäisenä päivänä... tai siis olisi sytytetty jos ei olisi ollut niin kova myrsky. Nyt kävi kuitenkin niin, että myrsky myös otti ja runteli puuparan puolirangoksi, eli siitä tuli polttopuita hieman tavallista nopeammin (Oslonpuu halotaan normaalisti joulun jälkeen).

Mutta ei hätää, uusi puu löytyi kuin löytyikin ja vieläpä Islannista, jonkun paikallisen puunkasvattajan lahjana. Saadaan sittenkin joulukuusi, nähtäväksi jää vain minkä kokoinen; suomalaista hieman huvittaa paikallisten mielipide siitä, että Oslonpuu on mahtavan suuri ja korkea joulukuuseksi... :D

lauantai 29. marraskuuta 2014

Myrskyvaroitus

Bad Hair Day by Pétur Gauti Valgeirsson on Flickr.com. 
Islannissa kun ollaan on säätä hyvä tarkkailla koko ajan, se kun saattaa muuttua yllättävästikin. Huomiselle ja maanantaille on luvassa hempeät ~25 m/s tuuloset, sisämaassa ja vuorilla varoitetaan jo 50 m/s hivuttelevista puuskista. Ihmisiä pyydetään ystävällisesti pysyttelemään sisätiloissa ja sitomaan kaikki irtain.

Eikä tämä ole oikeastaan mikään naurun paikka, viime myrsky heitti parvekkeellamme olleen valurautaisen pöydän nurin ja kieritti sen partsin toiselle laidalle. Grillillä on omat vakikiinnikkeet. Ihmettelin alkuaikoina, miksi siitä roikkui enemmän kettinkiä kuin perusdominan työtiloista, mutta asia selvisi ensimmäisen oikean myrskyn saavuttua - niillä se kiinnitetään mahdollisimman tiukasti parvekkeen sivuseinään. Sitten toivotaan, ettei se pääse irti ja jos pääsee niin pysyisi ainakin mahdollisimman lähellä maan pintaa niin kauan että sen saa juostua kiinni.

Myrskyn jälkeen onkin sitten tiedossa ne tavanomaiset: lasketaan turistit, laitetaan omalle pihalle lentäneet irtotrampoliinit myyntiin Bland:iin ja uudelleenmaalataan se puoli autoa, josta tuuli on hionut maalin pois. Tai no, haetaan ainakin se oma trampoliini takaisin naapurista ennenkuin joku ostaa sen*.


Näihin tunnelmiin!

*Blogin kirjoittaja saattaa toisinaan liioitella omaksi ilokseen, en ota hänen tekemisistään mitään vastuuta ystävällisesti kiittää hän. Eikä meillä sitäpaitsi edes ole trampoliinia (sormet silti ristiin huomisen varalta, jos vaikka sellainen saataisiinkin).

tiistai 21. lokakuuta 2014

Yöllinen valashyppy.


Olen kehno piirtämään, mutten keksinyt parempaakaan tapaa ilmaista tätä parisuhdeongelmaa. Kyynärpää silmässä hoituu kutittamalla kainalosta, kuorsauksen saa loppumaan työntämällä miehen selältä kyljelleen. Mutta mikä avuksi kun valashyppy iskee?

tiistai 7. lokakuuta 2014

Poutaa ja myrkkykaasua.

Kuvat pihnitty täältä.
Rikkidioksidia Reykjavíkissa olisi muuten hieno nimi rikosromaanille! Todellisuudessa se ei kuitenkaan ole ihan niin mielenkiintoinen ilmiö kuin voisi kuvitella: asumme Breiðholt-nimisessä lähiössä ja lähilähiöstä mitattiin eilen kelta/oranssit lukemat (nippanappa se 600), mikä ei periaatteessa haittaa vielä ketään muita kuin meitä astmaatikkoja ja muita heikoista keuhkoista kärsiviä. Olen siis pienimuotoisessa kotiarestissa. Kauppaan aion kyllä kipaista, mutta muu ulkona reuhdonta on varmuudeksi pannassa.

Täältä löytyy lisätietoa noista kaasumääristä. Varsinaista vaaraa ei ole, nou hätä, eikä yksi tulivuorenpieru myöskään tappane koko maailmaa vaikka keltainen lehdistö niin lupaisikin. Tylsiä aikoja minulle kyllä on luvassa, koska alkusyksy olisi muuten ihan parasta aikaa ulkoilulle. Pitänee tehdä kotitöitä... hyi hemmetti...
(Vaikka saattaahan se olla jonkinlainen vihje universumilta että voisi olla aika tiskata.)